

Anu Nieminen
Anu on nuori korumuotoilija, joka on osallistunut näyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Häntä innoittavat luonto, sen muodot ja materiaalit mutta myös ihminen tunteineen ja pohdiskeluineen.
Vanhan linnoituksen kivimuureilla kohtaavat vanha ja uusi aika, luonto ja ihminen. Tässä ympäristössä Anu luo taiteellisia käyttökoruja, esteettisiä esineitä, joilla on myös käyttöarvoa.
A-B-C-tuotesarjan Anu on suunnitellut ja valmistanut yhteistyössä Jarna Kukkosen kanssa.





Carita Ahlgrén
Carita on graafinen suunnittelija, jonka sydäntä lähellä ovat piirtäminen ja maalaaminen. Vapaa-aikanaan monipuolinen Carita suunnittelee mm. teatteripuvustuksia.
Haaveena Caritalla on saada joskus kuvittaa satukirja.





Jari Hänninen
Tampereelta kotoisin oleva Jari-Petteri Hänninen valmistui Kultasepäksi Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 2003 ja Taidekaivertajaksi vuonna 2004.
Taide, lähinnä maalaustaide on lähellä sydäntäni. Monet taiteilijat kautta historian ovat ensin olleet kultaseppinä kunnes ovat ajautuneet taiteilijan ammattiin. Itse löysin tieni kultasepän alalle taiteen kautta. Niinpä kultasepänala tuntuu olevan luonnollinen ammatti minulle. Taidekaiverrus syventää materiaalituntemustani ja täydentää näin kokonaisuutta. Kultasepän ja taidekaivertajan ala on yksi monesta tienhaarasta elämänmittaisessa matkassa.
Pidän kultasepän ammattia arvokkaimpana käsityöperinteenä ja siksi haluan toteuttaa perinnettä omilla käsilläni ja jättää jälkeeni omien käsieni tuotoksia. Päämateriaalini ovat hopea, kulta ja ruostumaton teräs. Teräksen kestävyys ja erityisesti sen yhdistäminen perinteisiin materiaaleihin kiehtovat ja haastavat luomaan uutta.
Inspiraation koruihin ammennan omasta mielikuvituksestani ja arkipäivän asioista, kuten unista ja heräämisistä. Symmetria on tällä hetkellä keskeinen tekijä korujeni muotokielessä. Olen täydellisyyden tavoittelija ja symmetrian avulla haen tasapainoisuutta töihini. Tärkeänä pidän myös sitä, että valmistamani korut kestävät vuosia eteenpäin.


Marisanna Multamaa
Työni korujen parissa alkoi Kouvolan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen asun- ja korunvalmistuksen linjalla. Valmistuttuani jatkoin opintojani Lahden ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin korumuotoilijaksi ja kultasepäksi. Seitsemänvuotiset ammattiopinnot takaavat korujeni korkean laadun.
Inspiraation koruihini saan elävästä elämästä, mielikuvituksesta, huumorista, kirjallisuudesta ja maailman tapahtumista. Myös tunnetilat ovat inspiroivia. Pidän siitä, että ihminen osaa elää spontaanisti ja aidosti. Korukin voi muuttua matkan varrella, elää omaa elämäänsä.
Muotokielessä pidän tärkeänä puhtautta ja selkeitä linjoja. Arkkitehtonisen muotokielen vastapainona käytän koruissani vapaata muotoa. Toisaalta haluan, että koruissani on jokin kantava idea, jippo, tarina tai oivallus, jonka pyrin kiteyttämään oleelliseen niin, että voin vähällä kertoa paljon. Oma mallistoni on pääosin hopeaa mutta käytän myös kelta ja valkokultaa sekä jalokiviä. On haastavaa ja palkitsevaa saada vastahakoinen metalli taipumaan omaan tahtoonsa.





Meri Rantanen
Kaupungin sykkivä sydän, sen liikenteen äänet, kaduille kantautuva musiikki ja laaja ystäväpiiri ovat oleellinen osa Merin elinympäristöä.
Meri viihtyy vauhdikkaassa menossa, siellä, missä tapahtuu. Inspiraationsa hän ammentaa kaupungin kiihkeästä elämänrytmistä ja uusimmista trendeistä.





Minardo
Lapsi- ja eläinrakkaan Minardon perheessä riittää vipinää, siitä pitävät pienet lapset, kissat, koirat, lampaat ja hevoset huolta.
Lähipiiri tarjoaa runsaasti virikkeitä Minardon töihin ja hän piirtääkin mielellään eläin- ja satuaiheita.


Nestori Koistinen
Kultasepäntyö on Nestori Koistiselle kutsumusammatti, ja se näkyykin sekä hänen koruissaan että meriittilistassaan. Koistinen on osallistunut töillään mm. Suomen kultaseppien liiton Uniikki design sekä Nuortenkoru kutsunäyttelyihin, ollut mukana niin Muotimessuilla kuin Fabergé biennalessakin. Valmistuttuaan Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista Koistinen on työstänyt omia mallistojaan, joiden voimakas graafisuus viittaa matemaattisiin luonnon muotoihin. Hän etsii mielellään poikkeuksellisia ratkaisuja ja koruista voi löytää yllättäviäkin mekanismeja. Hänen muotokielensä on universaalia, sukupuoletontakin, ja usein korut sopivat niin naiselle kuin miehellekin.


Petra Bergström
Olen valmistunut vuonna 2001 korumuotoilijaksi ja hopeasepäksi korkeakoulusta nimeltä Kent Institute of Art & Design. Koulussa painotettiin oman tyylin etsimistä ja luomista. Vaikka se jatkuu läpi koko elämän, olen tekemissäni koruissa ja hopeaesineissä huomannut suomalaiselle muotoilijalle tyypillisen, yksinkertaisen ja suorasukaisen linjan, johon pyrin saamaan pientä hauskuutta.
Tuotantooni kuuluvat naisten ja miesten korut ja käyttöesineet, niin arki- kuin juhlakäyttöön. Työskentelen mieluiten hopean ja titaanin kanssa niiden moninaisuuden ja täysin erilaisten luonteenpiirteiden takia.


Sanna Kulmala
Vuonna 1997 alkoi opiskeluni korualalla ja erikoistuin hopeakorujen valmistukseen Lempäälän käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Jo kouluaikana hopeasta muodostui rakkain materiaali, sen työstämisessä on ollut aina jotain erityisen mielenkiintoista.
Toinen tärkeä kohtaaminen syntyi lasin maailmassa ja se avasi aivan uudenlaisen, väreillä täytetyn maiseman. Lasin avulla koruun saa helposti kokoa ja näyttävyyttä. On upeaa suunnitella koruja esimerkiksi tietyn asukokonaisuuden mukaan.
Hopean ja lasin yhdisteleminen on ollut rikasta ja antoisaa puuhaa. Erilaiset muodot ja pinnat saattavat synnyttää uusia ideoita ja usein koru saattaa muuttaa muotoaan vielä tekovaiheessa.
Vaikka noudatan työssäni tietynlaista kurinalaisuutta, haluan jättää tilaa myös spontaanille luovuudelle.


Sanni Lehtinen
Kultaseppä Sanni Lehtisen tie ammattiin lähti liikkeelle vuonna 1996. Tällöin alkoi käsi- ja taideteollinen opiskelu ja harjoittelu eri metallien, niiden työstämisen, mutta myös muiden materiaalien kanssa. Hopea kohosi kuitenkin mieluisimmaksi materiaaliksi, sillä se antoi parhaat mahdollisuudet toteuttaa itseään aina pikkutarkkuuteen asti.
Sanni suoritti hopeasepän ammattinäyttönsä vuonna 2002 ja kultasepän ammattitutkinnon vuonna 2010.
Sanni valmistaa mm. filigraanikoruja, riipuksia, sormuksia ja solkia. Ajatuksia töihinsä hän hakee ympäristöstään – maisemasta, luonnosta ja rakennuksista.


Soili-Riikka Andersson
Jalometallit viehättivät Soili-Riikkaa jo nuorena ja tämä lumous vaihtui ammatiksi ajan saatossa. Nykyään seppänä oleminen on Riikalle työn lisäksi elämäntapa. Hän ei tarvitse mitään erityistä innoittajaa inspiraatioilleen vaan korut ja esineet saavat alkunsa arkipäivän pienistä oivalluksista, joista jalo raaka-aine löytää kauniin muotonsa.


Teija Marjamaa
Minä ja Lasi
Sain ensikosketukseni Lasin kanssa Limingan taidekoulussa. Tulimme heti hyvin toimeen ja ihastuin Lasin värimaailmaan sekä muuntautumiskykyyn; tosin luonne oli melko terävä. Ikaalisten ja Kuopion käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten aikana pehmeät materiaalit hieman häiritsivät suhdettamme, mutta emme koskaan eronneet. Tutustutin jopa kankaat lasin terävyyteen. Tekstiilisuunnittelijan maailmassa kovat materiaalit veivät kuitenkin voiton ja Lasin parissa olen työskennellyt alusta asti. Suunnittelijakoulutuksesta on kuitenkin ollut iso ilo.
Minä ja Lasi olemme tehneet suuria projekteja laiva- ja rakennusteollisuuteen, ravintolasisustuksiin sekä kirkollisiin käyttötarkoituksiin. Näistä mainittakoon Moskovan kansainvälinen lentokenttä, Tallinkin laiva sekä Lukoilin tilat Moskovassa. Muita referenssikohteita ovat mm. Tyrvään Pyhän Olavin sekä Korson kirkko.
Nykyään olen käyttänyt Lasia käyttöesineissä sekä koruissa ja olen keskittynyt näihin tuotteisiin.
Koruihin tuon uutta ulottuvuutta yhdistämällä Lasia ja taottua hopeaa. Ne toimivat hyvin yhdessä, ilman eripuraa. Jokainen koru on oma yksilönsä. Olemme käyttäneet hyödyksi Lasin läpinäkyvyyttä ja luoneet omat värisarjat.
Vuosien myötä suhteemme on vain syventynyt ja osaan käsitellä Lasia hyvin dominoivasti. Minä ja Lasi saamme aikaan jopa suurempia taideteoksia eivätkä muutkaan kovat materiaalit kaihda seuraamme. Olemme jo tutustuneet puuhun, alumiiniin ja betoniin. Minä ja Lasi emme hylkää toisiamme koskaan ja toivottavasti muutkin saavat nauttia suhteemme hedelmistä.